Kaikki ajasta
Aika hallitsee elämäämme hiljaisesti mutta armottomasti. Se päättää, milloin heräämme, milloin työskentelemme ja miten vanhenemme. Mutta niin keskeinen kuin se onkin, aika on yllättävän liukas käsite. Onko se luonnonvoima? Ihmisen keksintö? Ja miksi jaamme sen tunteihin, minuutteihin ja sekunteihin kuten teemme? Tässä on täydellinen oppaasi ajasta: mistä se tulee, kuinka mittaamme sitä ja miksi se joskus tuntuu liikkuvan liian nopeasti tai liian hitaasti.
Mitä aika oikeastaan on
Se tuntuu pysyvältä, mutta aika ei ole mikään kiinteä käsite. Einstein todisti, että se on suhteellista, ja virtaa eri tavalla nopeuden ja gravitaation mukaan. Silti elämme aikataulujen, kalentereiden ja laskujen mukaan. Tämä jännite fysiikan ajan käyttäytymisen ja elämän aikojen välillä tekee käsitteestä monimutkaisemman kuin miltä se näyttää. Jos haluat ymmärtää mitä aika todella tarkoittaa, sinun on katsottava sekä tiedettä että filosofiaa.
Missä ajanmittaus alkoi
Ennen kelloja aika mitattiin luonnosta. Muinaiset ihmiset seurasivat päiviä varjojen avulla, kuukausia kuun vaiheiden ja vuodenaikoja tähtien avulla. Vuosisatojen aikana nämä mallit muuttuivat rakenteellisiksi järjestelmiksi. Varhaisimmat työkalut aikojen mittaamiseen vedenkelloista auringonvarjoihin perustuivat kaikki taivaan tarkkailuun.
24 tunnin päiväkin juontaa juurensa muinaiseen maailmaan. Egyptiläiset jaksoivat päivänvalon 12 osaan ja antoivat yöllekin 12 osaa. Yhdistettynä tämä muodostaa muodon, jota käytämme yhä. Lisätietoja tästä päätöksestä katso miksi päivässä on 24 tuntia.
60 sekunnin mysteeri
Jos olet koskaan miettinyt, miksi minuutti sisältää 60 sekuntia ja tunti 60 minuuttia, kiitä babylonialaisia. Heidän 60-pohjainen järjestelmänsä teki jakamisesta helpompaa, olipa kyse sitten kulmista, ympyröistä tai ajasta. Tämä matematiikka on yllättävän kestävä ja toimii yhä tänään. Lisätietoja miksi aika jaetaan 60 sekuntiin.
Auringonvarjosta atomikelloihin
Olemme edenneet pitkälle varjoista maassa. Nykyään atomikellot määrittelevät sekunnin cesium-atomien värähtelyn perusteella, yli 9 miljardin tärähdyksen sekunnissa. Nämä kellot ovat niin tarkkoja, etteivät ne poikkea yli sekunnin miljoonissa vuosissa. Tarina siitä, kuinka pääsimme tähän tarkkuustasoon on häkellyttävä yhdistelmä fysiikkaa, insinööritaitoa ja maailmanlaajuista yhteistyötä.
Tähtiaika vs. Auringon aika
Saatat kuvitella, että päivä on aina 24 tuntia. Mutta on olemassa enemmän kuin yksi päivätyyppi. Auringon aika seuraa aurinkoa. Sidereal-aika, jota astronomit käyttävät, seuraa kaukaisia tähtiä. Sidereal-päivä on hieman lyhyempi, vain alle 24 tuntia. Tämä pieni ero on tärkeä enemmän kuin uskotkaan. Opi auringon ja sidereal-ajan erot ja kuinka se vaikuttaa kaikkeen tähtikarttojen ja karkaussekuntien välillä.
Ne pienet kirjaimet kellossasi
Pieni “a.m.” ja “p.m.”, joita sanomme päivittäin, juontavat juurensa latinasta: “ante meridiem” tarkoittaa ennen keskipäivää, “post meridiem” tarkoittaa jälkeen. Nämä merkinnät heijastavat sitä, kuinka muinaisen ajanlaskun keskipiste oli auringon korkeimmassa kohdassa taivaalla. Niiden tarina selitetään kuinka a.m. ja p.m. tulivat käyttöön.
Aika ei tunnu oikeudenmukaiselta
Aika voi tuntua matelevan tai kiitävän, riippuen siitä, mitä teet. Tämä ei ole vain tunne, vaan aivotiedettä. Kun olemme keskittyneitä tai innoissamme, ajantajumme supistuu. Kun olemme tylsistyneitä tai stressaantuneita, se laajenee. Muistomme myös tekee temppuja: uudet kokemukset vaikuttavat pidemmiltä jälkikäteen. Psykologinen selitys miksi aika tuntuu nopealta tai hitaalta osoittaa, kuinka tunne-elämä muokkaa sisäistä kelloamme.
<h2Henkinen ajan mittaaminen
Monilla uskonnoilla on omat aikajärjestelmänsä. Islamissa rukousajat muuttuvat auringon mukaan. Juutalaisuudessa sapatti alkaa auringonlaskusta perjantaina. Kristinusko jäsentää vuoden avainkausien ympärille. Nämä rytmit yhdistävät ihmiset perinteeseen ja tarkoitukseen. Katso, kuinka uskontoon perustuva ajanlasku järjestää pyhää elämää.
Haaste maailmanlaajuisen ajan hallinnassa
Standardiaikavyöhykkeet ovat nykyaikainen keksintö, luotu helpottamaan junien aikatauluja. Mutta maailmanlaajuinen ajan hallinta on edelleen sekavaa. Jotkut alueet käyttävät siirtymiä kuten UTC+5:30. Toiset eivät noudata kesäaikaa. Kaikkien näiden koordinointi, erityisesti lentoyhtiöiden, pörssien ja digitaalisten alustojen osalta, on vaikeampaa kuin monet kuvitteleekaan. Tässä syitä, miksi ajan hallinta eri maiden välillä on niin monimutkaista.
Kuinka taivas muokkaa kalenteriamme
Kalenterimme ei ole sattumanvarainen. Se perustuu Maan kiertoon. Talvipäivänseisaus merkitsee pisintä ja lyhimmän päivän aikaa. Kevät- ja syyspäivän tasauspisteet jakavat valon ja pimeyden tasaisesti. Nämä hetket ohjasivat muinaisia juhlia ja nykyisiä lomia. Jos haluat tietää, kuinka Maan liikkeet antoivat meille vuosittaisen aikataulumme, katso talvipäivänseisausten ja kevätpäiväntasauksen vaikutus aikaan.
Joka päivä muokkaavat aikamme elämääsi
- Heräät herätyskellolla, et auringonnousulla
- Työ ja koulu noudattavat aikatauluja
- Lomat mitataan päivinä, ei levollisuudella
- Juhlat osuvat samaan kalenteripäivään joka vuosi
- Laske ikäsi vuosissa, vaikka tunnet itsesi vanhemmaksi tai nuoremmaksi
- Aikavyöhykkeet määräävät, milloin soitat ystäville ulkomailla
- Vastaanotot ja muistutukset hallitsevat puhelimesi näyttöä
- Uni on usein muokattu ajasta, ei väsymyksestä
Mitä aika jättää jälkeensä
Aika on jotain, mitä yritämme hallita, mutta emme koskaan täysin onnistu. Rakennamme kelloja sen seuraamiseksi ja kalentereita järjestämiseksi. Asetamme tavoitteita, laskemme merkkipaaluja ja toivomme, että meillä olisi enemmän sitä. Mutta aika lipuu ohi, ja se muokkautuu niin siitä, miltä meistä tuntuu kuin siitä, kuinka sitä mittaamme. Se on sekä universaali että henkilökohtainen, tikittää atomeissa ja muistoissa yhtä lailla.
Ajankäsitys tarkoittaa enemmän kuin vain kellon toiminnan ymmärtämistä. Se tarkoittaa historian, tieteen, tunteiden ja rituaalien näkemistä jokaisessa hetkessä ja sitä, mitä teemme juuri nyt tässä hetkessä.
Aika nyt suurissa kaupungeissa
- Shanghai, China 🇨🇳 Sat 08:57
- Beijing, China 🇨🇳 Sat 08:57
- Dhaka, Bangladesh 🇧🇩 Sat 06:57
- Cairo, Egypt 🇪🇬 Sat 03:57
- Shenzhen, China 🇨🇳 Sat 08:57
- Guangzhou, China 🇨🇳 Sat 08:57
- Lagos, Nigeria 🇳🇬 Sat 01:57
- Kinshasa, Democratic Republic of Congo 🇨🇩 Sat 01:57
- Istanbul, Türkiye 🇹🇷 Sat 03:57
- Tokyo, Japan 🇯🇵 Sat 09:57
- Chengdu, China 🇨🇳 Sat 08:57
- Mumbai, India 🇮🇳 Sat 06:27
- Moscow, Russia 🇷🇺 Sat 03:57
- São Paulo, Brazil 🇧🇷 Fri 21:57
- Karachi, Pakistan 🇵🇰 Sat 05:57
- Delhi, India 🇮🇳 Sat 06:27
- Jakarta, Indonesia 🇮🇩 Sat 07:57
- Bangkok, Thailand 🇹🇭 Sat 07:57
- Lima, Peru 🇵🇪 Fri 19:57
- Seoul, South Korea 🇰🇷 Sat 09:57
- Mexico City, Mexico 🇲🇽 Fri 18:57
- Tehran, Iran 🇮🇷 Sat 04:27
- Ho Chi Minh City, Vietnam 🇻🇳 Sat 07:57
- London, United Kingdom 🇬🇧 Sat 01:57
- New York City, United States 🇺🇸 Fri 20:57
- Bengaluru, India 🇮🇳 Sat 06:27
- Luanda, Angola 🇦🇴 Sat 01:57
- Hanoi, Vietnam 🇻🇳 Sat 07:57
- Bogota, Colombia 🇨🇴 Fri 19:57
- Riyadh, Saudi Arabia 🇸🇦 Sat 03:57
- Hong Kong, Hong Kong 🇭🇰 Sat 08:57
- Hong Kong, Hong Kong 🇭🇰 Sat 08:57
- Baghdad, Iraq 🇮🇶 Sat 03:57
- Rio de Janeiro, Brazil 🇧🇷 Fri 21:57
- Ahmedabad, India 🇮🇳 Sat 06:27
- Abidjan, Côte d'Ivoire 🇨🇮 Sat 00:57
- Lahore, Pakistan 🇵🇰 Sat 05:57
- Santiago, Chile 🇨🇱 Fri 21:57
- Singapore, Singapore 🇸🇬 Sat 08:57
- Singapore, Singapore 🇸🇬 Sat 08:57
- Johannesburg, South Africa 🇿🇦 Sat 02:57
- Dar es Salaam, Tanzania 🇹🇿 Sat 03:57
- Saint Petersburg, Russia 🇷🇺 Sat 03:57
- Alexandria, Egypt 🇪🇬 Sat 03:57
- Sydney, Australia 🇦🇺 Sat 10:57
- Khartoum, Sudan 🇸🇩 Sat 02:57
- Ankara, Türkiye 🇹🇷 Sat 03:57
- Melbourne, Australia 🇦🇺 Sat 10:57
- Kano, Nigeria 🇳🇬 Sat 01:57
- Addis Ababa, Ethiopia 🇪🇹 Sat 03:57
- Cape Town, South Africa 🇿🇦 Sat 02:57
- Jeddah, Saudi Arabia 🇸🇦 Sat 03:57
- Chennai, India 🇮🇳 Sat 06:27
- Yangon, Myanmar 🇲🇲 Sat 07:27
- Nairobi, Kenya 🇰🇪 Sat 03:57
- Giza, Egypt 🇪🇬 Sat 03:57
- Kabul, Afghanistan 🇦🇫 Sat 05:27
- Amman, Jordan 🇯🇴 Sat 03:57
- Chattogram, Bangladesh 🇧🇩 Sat 06:57
- Los Angeles, United States 🇺🇸 Fri 17:57
- Yaounde, Cameroon 🇨🇲 Sat 01:57
- Yokohama, Japan 🇯🇵 Sat 09:57
- Busan, South Korea 🇰🇷 Sat 09:57
- Casablanca, Morocco 🇲🇦 Sat 01:57
- Ibadan, Nigeria 🇳🇬 Sat 01:57
- Berlin, Germany 🇩🇪 Sat 02:57
- Dubai, United Arab Emirates 🇦🇪 Sat 04:57
- Algiers, Algeria 🇩🇿 Sat 01:57
- Madrid, Spain 🇪🇸 Sat 02:57
- Durban, South Africa 🇿🇦 Sat 02:57
- Bursa, Türkiye 🇹🇷 Sat 03:57
- Brasilia, Brazil 🇧🇷 Fri 21:57
- Santo Domingo, Dominican Republic 🇩🇴 Fri 20:57
- Guatemala City, Guatemala 🇬🇹 Fri 18:57
- Kuwait City, Kuwait 🇰🇼 Sat 03:57
- Abuja, Nigeria 🇳🇬 Sat 01:57
- Incheon, South Korea 🇰🇷 Sat 09:57
- Kyiv, Ukraine 🇺🇦 Sat 03:57
- Caracas, Venezuela 🇻🇪 Fri 20:57
- Sana'a, Yemen 🇾🇪 Sat 03:57
- Buenos Aires, Argentina 🇦🇷 Fri 21:57
- Surabaya, Indonesia 🇮🇩 Sat 07:57
- Rome, Italy 🇮🇹 Sat 02:57
- Pyongyang, North Korea 🇰🇵 Sat 09:57
- Quezon City, Philippines 🇵🇭 Sat 08:57
- Osaka, Japan 🇯🇵 Sat 09:57
- Brooklyn, United States 🇺🇸 Fri 20:57
- Guayaquil, Ecuador 🇪🇨 Fri 19:57
- Belo Horizonte, Brazil 🇧🇷 Fri 21:57
- Salvador, Brazil 🇧🇷 Fri 21:57
- Chicago, United States 🇺🇸 Fri 19:57
- Toronto, Canada 🇨🇦 Fri 20:57
- Taipei, Taiwan 🇹🇼 Sat 08:57
- Brisbane, Australia 🇦🇺 Sat 10:57
- Daegu, South Korea 🇰🇷 Sat 09:57
- Bekasi, Indonesia 🇮🇩 Sat 07:57
- Kumasi, Ghana 🇬🇭 Sat 00:57
- Faisalabad, Pakistan 🇵🇰 Sat 05:57
- İzmir, Türkiye 🇹🇷 Sat 03:57
- Accra, Ghana 🇬🇭 Sat 00:57
Lisää Aika liittyviä artikkeleita:
Miksi aika kuluu nopeasti, kun on hauskaa, ja hidastuu, kun on tylsää
Katkaiset katseesi puhelimesta ja tunti on jo kulunut. Vietät viikonlopun ystävien kanssa ja se tuntuu viideltä minuutilta. Mutta odotat bussia, ei...
Miksi aika vaikuttaa kiitävän ohi sitä nopeammin ikääntyessämme
Blinkkaat silmääsi ja toinen vuosi on ohi. Syntymäpäivät tulevat nopeammin. Juhlat tuntuvat lähempänä toisiaan. Lapsuuden kesät venyivät ikuisiksi,...
Miksi sanomme a.m. ja p.m. ja mitä ne oikeasti tarkoittavat
Olet asettanut herätyskellon soimaan klo 7.00. Varasit lennon, joka lähtee klo 20.00. Nämä merkinnät tuntuvat automaattisilta. Mutta mistä ne oikea...
Sidereaalinen vs. aurinkoinen aika: Mikä on ero?
Heräät, tarkistat kellon ja näet auringon juuri nousevan. Se tuntuu normaalilta. Mutta entä jos kello seuraisi tähtiä? Olisit muutaman minuutin myö...
Ajanvaraus islamissa, juutalaisuudessa ja kristinuskossa
Kun ihmiset ajattelevat aikaa, he usein kuvittelevat kelloja ja kalentereita. Mutta monissa uskonnoissa aika on enemmän kuin numerot. Se kantaa mer...
Miksi minuutissa on 60 sekuntia?
Katsoat kelloa. Se tikittää eteenpäin yhden sekunnin. Kuusikymmentä sellaista tekee minuutin, mutta miksi? Miksi ei 100? Tai 10? Olemme lähettäneet...
Tiedon tiede ajan mittaamisen taustalla
Katsoessasi puhelintasi, siinä lukee klo 15.42. Se aika tuntuu tarkalta. Vankalta. Mutta kuinka oikeasti tiedämme, että kello on juuri 15.42? Mikä ...
Kuinka ihmiset mittasivat ajan ensimmäisen kerran
Ei tarvitse älykelloa tunteakseen ajan kulun. Sen tuntee, kun valo muuttuu, kun nälkä iskee, kun varjot pitenevät. Ennen kelloja, kalentereita tai ...
Miksi päivä on 24 tuntia?
Auringon nousee, auringon laskee, ja kutsumme sitä päiväksi. Mutta miksi jaamme tämän ajan 24 tuntiin? Ei ole kuin Maa olisi kuiskannut tuon numero...
Mikä on aika?
Se tunnet, kun myöhästyt. Lasket sitä syntymäpäivissä, kokouksissa ja auringonlaskuissa. Mutta mikä tarkalleen ottaen on aika? Onko se jotain, jonk...
Analemma: Miksi aurinko ei ole aina suoraan yläpuolella keskipäivällä
Lähde ulos keskipäivällä ja tarkista taivas. Todennäköisesti Aurinko ei ole aivan suoraan yläpuolella. Itse asiassa vuodenajasta riippuen se voi ol...
Miksi kansainvälisen ajan koordinointi on vaikeampaa kuin luulet
Kaksi ihmistä aikatauluttaa puhelun tiistaille kello 9. Toinen on Lontoossa, toinen Sydneyssä. Se vaikuttaa yksinkertaiselta. Mutta kun tiistai koi...
Miksi päivät ovat pidempiä kesällä ja lyhyempiä talvella?
Oletko koskaan huomannut, kuinka kesäpäivät tuntuvat jatkuvan ikuisesti, kun taas talvi-illat hiipivät ennen illallista? Et kuvittele asioita. Täll...
Talvipäivänseisaukset ja kevät- ja syyspäivän tasauspäivät: Kuinka ne muokkaavat ajanmittaustamme
<p Kerran vuodessa Aurinko pysähtyy. Ei kirjaimellisesti tietenkään, mutta niin se näyttää Maasta katsottuna. Nämä hetket merkitsevät solsticeja. Sitt...